Talvi-kevät 2024

Tammikuun kuukausitapaaminen to 4.1.2024

Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Kari Kantalainen  vieraili vuoden ensimmäisessä kuukausitapaamisessa. Hänen pääsanomansa oli, että seniorit haluavat vaikuttaa yhteiskunnassa niin että eri-ikäiset huomioidaan tasapuolisesti. Ikäihmisten edunvalvonta korostuu, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä ja sote-organisaatioita myllätään.

Kantalaisen mukaan on pidettävä erityisesti huolta siitä, että digisyrjäytyminen vähenee. Esimerkiksi sotepalveluja kehitettäessä on ymmärrettävä, että 40 prosenttia yli 75-vuotiaista ei ole netissä. Digiosaamisen lisääminen on Kantalaisen mukaan yhteiskunnan tehtävä, mutta myös haaste senioriyhdistyksille. Jokaisessa yhdistyksessä pitäisi olla digiseniori tukemassa ja ohjaamassa digipalveluiden käyttöä.

Liitto esittää myös liikuntaseniorin nimittämistä yhdistyksiin, koska hyvä fyysinen kunto lisää elämänlaatua ja terveyttä. Varsinkin lihaskunnosta huolehtiminen on tärkeätä.

Kantalainen kertasi liiton arvoja, jotka ovat hyvä pohja kehittää yhdistyksenkin toimintaa. Yhdistysten yksi päätehtävä on yksinäisyyden torjunta eri tavoin.

Kansallinen senioriliitto vastaa tänä vuonna kuuden eläkeläisjärjestön muodostaman yhteistyöelimen Eetu ry:n puheenjohtajuudesta.

Kuukausitapaamisen aluksi muistettiin viime vuoden aikana kuolleita jäseniä sytyttämällä heille muistokynttilät.

Kari Mäkelä, kuvat Lauri Matikka

Helmikuun kuukausitapaaminen to 1.2.2024

Maaliskuun kuukausitapaaminen to 7.3.2024

Tuusulan seniorien kuukausikokouksessa vieraillut psykologi,  entinen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti kehotti senioreita suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Voisi kirjoittaa elämäkertaa, runokirjaa, rakastua, rakentaa mökkiä Rukalle, kuten tekivät jotkut hänen haastattelemansa yli 100-vuotiaat kirjassa Satavuotiaiden kädenjälkiä. Siihen Pirkko Lahti ja Ulla Numminen haastattelivat 1917 syntyneitä suomalaisia Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden merkeissä. Pirkko Lahti on arvostettu ja pidetty puhuja. Hän valloitti nytkin ajatuksillaan runsaslukuisan kuulijakunnan Mäntymäellä, josta löytyi useita henkilökohtaisia tuttujakin vuosien varrelta. Viime vuosina Lahden puheiden aiheina on usein ollut vanhusten ja ikäihmisten elämänlaatu ja asema yhteiskunnassa.

Esimerkkinä laajasta ja monipuolisesta työurastaan hän kertoi,  miten hän oli perustamassa Vankeinhoidon koulutuskeskusta ja toimi sen johtajana. Silloin Keravan vankilakin tuli tutuksi, ja hän tutustui hauskalla tavalla muun muassa Volvo-Markkaseen. Lahti korosti, että meidän tulee huolehtia itsestämme. Hänen mukaansa on paljon asioita, joilla iäkkäät voivat parantaa hyvinvointiaan. 

Hyvä uni on tärkeä. Unessa aivot lepäävät ja myrkylliset kemikaalit poistuvat kehosta. Liikunnalla parannetaan verenkiertoa. Kävely poistaa tutkitusti ahdistustakin. Tanssi monipuolisena parantaa hermoratoja. Lahti puhui myös kohtuullisesta terveydestä, koska ikäihmisillä yleensä on jo erilaisia sairauksia.  Sairauksiin ei kuitenkaan saa jäädä vangiksi.

Pahinta ikäihmisten elämässäkin on epävarmuus, joka alentaa elämänlaatua. Huonokin diagnoosi on usein parempi kuin odottaa päiviä, viikkoja tai kuukausia  oireiden syytä. Epävarmuuden aikana itse jo googlailee kaikki mahdolliset taudit itselleen. Sairauksiin ei ole hyvä jäädä kiinni. 

On myös opittava luopumaan. ”Elämä on luopumista. Kuolevallekin on annettava lupa lähteä. Suru kuuluu elämään.  Sitä ei saa medikalisoida kuten nykyisin usein tehdään.” 

Nuorille Lahti haluaa opettaa kriisien voittamista. Toki hän mainitsee Suomessa sanottavan usein pelkkiä muutoksia herkästi kriiseiksi. Esimerkkinä eläkkeelle siirtyminen usein todetaan kriisiksi, vaikka kyse on vain elämänmuutoksesta. 

Lahden mukaan ikäihmisen elämässä on kuitenkin usein kyse siitä, miten elämään asennoituu. Vanhana voi kerätä onnenhetkiä, olla armollinen itselle ja hyväksyä erilaisuus. Onnellisuus ei ole jatkuva olotila. Kannattaa etsiä rakastettavaa tekemistä, jotain uutta ja hauskaa, huumoria unohtamatta. 

Iäkkäänä ei enää muistikaan pelaa kuin nuorena, sillä arkistossa on paljon tavaraa. Nimetkin muistuvat ajan kanssa. Hajuaisti, kuulo ja muutkin aistit heikkenevät. ”Meidän on vain hyväksyttävä vanheneminen. Aktiivista päivää  seuraa usein lepopäivä.”

Kari Mäkelä, kuvat Lauri Matikka

Huhtikuun kuukausitapaaminen to 4.4.2024

Tuusulan senioreiden kuukausitapaamisessa 4.4. Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes puhui eläkkeistä, eläkejärjestelmän kehittämisestä ja siitä, millaisia muutoksia eläkkeisiin on kenties tulossa.
Siimes totesi ensin, ettei eläkeasioista ollut hallitusohjelmassa mainintoja eikä eläkkeisiin mahdollisesti kohdistuvista leikkauksista ole poliittisessa keskustelussa kovin paljon puhuttu.

Nyt huhtikuun alussa voimaan tulleet sosiaaliturvan leikkaukset ovat kuitenkin nostaneet painetta siihen, että eläkeisiltäkin pitäisi ottaa. Lisää löylyä keskusteluun toi Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn vastikään julkistama raportti, jossa eläkkeisiin vaaditaan lyhyellä tähtäimellä kolmen miljardin euron ja pitkällä aikavälillä peräti seitsemän miljardin euron säästöjä. EVAn ehdotuksissa isoin asia on indeksileikkaus.
Siimeksen mukaan aiemmin annettua työpanosta, jonka peilikuva eläke on, pitäisi jaksaa arvostaa. Eläkkeellä ollaan pitkään eikä tulotasoonsa voi silloin enää vaikuttaa. Indeksiä ei sen vuoksi kannattaisi hänen mukaansa ainakaan kertaheitolla jäädyttää.

Hän kuitenkin ennustaa, että eläkeindekseihin tullaan puuttumaan jonkinlaisen jarrutuksen tai hidastuksen muodossa. Muita ratkaisuja olisikin Siimeksen mukaan vaikea tehdä, kun otetaan huomioon ansaittu eläke ja omaisuuden suoja.
Koska indeksileikkaus jauhaa eläkettä pienemmäksi koko loppuelämän ajan, Siimes itse valitsisi verojen, etenkin arvonlisäveron korotuksen, joka on voimassa neljä vuotta kerrallaan ja johon voi yrittää vaikuttaa seuraavissa vaaleissa. Kaiken kaikkiaan loivaliikkeisyyden pitäisi Siimeksen mukaan olla valtaa eläkepolitiikassa.

Me seniorit olemme ihmetelleet, miksi kaikki eläkkeet, myös niin sanotusti ansaitut työeläkkeet, luetaan sosiaaliturvaksi. Suvi-Anne Siimes kertoi, että vielä 1990-luvun alussa yksityiset eläkkeet luettiin kuuluviksi yksityissektoriin ja julkisen sektorin eläkkeet julkiseen sektoriin. Kun Suomi halusi Euroopan unionissa siirtyä euroalueeseen ja ottaa käyttöön yhteisvaluutta euron, tilinpidossa siirrettiin julkiseen sektoriin myös yksityiset eläkkeet julkisten eläkkeiden lisäksi. Muutoin EU:n alijäämäkriteeri ei olisi täyttynyt emmekä olisi päässeet mukaan euroalueeseen.

Tuulikki Petäjäniemi, kuva Lauri Matikka

Toukokuun kuukausitapaaminen to 2.5.2024

Kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen ja ikäihmisten asumisneuvoja Elina Kolehmainen vierailivat Tuusulan senioreiden kuukausitapaamisessa 2.5.2024.
Asko Honkanen kertoi erityisesti Hyrylän keskustan suunnitelmista. Keskusta muuttuu monella tapaa: asuntoja ja asukkaita tulee lisää, kaupallisia palveluita kehitetään ja liikennettä suunnitellaan uusiksi. Seniorit kommentoivat ja kysyivät aktiivisesti. Sote-keskus, linja-autoasema, kirjasto, Prisman ja lähiympäristön liikenne sekä rakentamisen tehokkuus ajatteluttivat. Tuleva maisema-arkkitehtuurikilpailu tuntui hyvältä. Ehkä se tuo keskustaan selkeyttä, kauneutta, ja vihreyttä sekä paikkoja kohdata ja oleskella.
Elina Kolehmainen kertoi ikäystävällisestä asuinkorttelista, jota on suunniteltu hankerahoituksella. Sen periaatteita olisi hyvä noudattaa asuntoalueita suunniteltaessa. Se, mikä on hyvä ikäihmisille, on hyvää ympäristöä kaikille. Elina kertoi myös, miten hän voi auttaa senioreita erilaisissa asumiseen liittyvissä asioissa.

Leena Mäkelä, kuvat Lauri Matikka