Talvi-kevät 2023

Osallisuutta voidaan kuvata sanomalla, että se on tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön tai yhteiskuntaan taikka vuorovaikutusta ja mahdollisuuksia esittää mielipiteensä, tulla kuulluksi ja vaikuttaa sekä omissa että yhteisissä asioissa. Osallistumismahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi meidän senioreiden hyvinvointiin.

Monet kunnan palvelut kuten liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kansalaisopiston kurssit ja olohuonetoiminta tukevat osallisuutta. Myös arjen asiointipalveluilla on suuri merkitys. Kun ikäihmisiltä kysyttiin muutama vuosi sitten tärkeimpiä asiointipalveluita, esiin nousi viisi K:ta: kauppa, kuntosali, kirjasto, kapakka ja kirkko. Listaan olisi hyvä lisätä ainakin terveysasema ja apteekki.

Oman kodin ja lähiympäristön esteettömyys, turvallisuus ja viihtyisyys ovat lähtökohtia osallistumiselle kuten toimiva julkinen liikenne ja tieto erilaisista osallistumismahdollisuuksistakin.

Osallisuudesta puhuttaessa nykyaikana ei voi unohtaa digiosallisuutta. Me seniorit painotamme kuitenkin, että uusi teknologia ei voi olla ainoa vaihtoehto palveluiden tarjoamisessa ja viestinnässä vaan aina tarvitaan myös mahdollisuus asiointiin kasvokkain tai puhelimitse. Lisäksi olisi välttämätöntä täydentää lainsäädäntöä avustetun digiasioinnin ja toisen puolesta asioinnin osalta.

Sitten sote-palveluista. Viime vuodenvaihteessa vanhuspalvelulakiin ja sosiaalihuoltolakiin tuli voimaan muutoksia, joiden tavoitteena on parantaa ja monipuolistaa ikäihmisten palveluita, muun muassa turvata kotihoidon ja henkilöstön riittävyyttä, mitkä eivät nyt toteudu. Laki mahdollistaa nyt muun muassa ikääntyneiden neuvolan perustamisen hyvinvointialueille.

Lakien tavoitteena on, että me seniorit saisimme kuntomme niin edellyttäessä kotiimme välttämättömät palvelut oikea-aikaisina, riittävinä ja laadukkaina. Kotihoitoa saa nyt myös öisin.

Kotipalveluista ensimmäisinä käyttöön tulevat yleensä kotihoidon tukipalvelut kuten ateriapalvelu sekä sosiaalipalveluihin kuulumaton, mutta tarjolla oleva turvapalvelu esimerkiksi turvaranneke. Etäpalvelut ovat voimakkaasti kasvamassa. Niistä voidaan mainita ravitsemuksen seuranta ja lääkerobotti.

Osallisuuden lisäämisellä on uudistettujen lakien perusteluissa iso rooli. Niiden mukaan mahdollisimman suuri osa työajasta pitäisi käyttää asiakkaan luona tai hänen kanssaan tehtävään työhön eikä asiakkaan kohtaaminen saisi rajoittua pelkästään mahdollisimman nopeisiin fyysisiin hoitotoimenpiteisiin. Lisäksi asiakasta tulisi avustaa tai tukea ulkoilussa ja kodin ulkopuolella tapahtuvassa asioinnissa sekä sähköiseen asiointiin liittyvien välineiden käytössä tietosuoja huomioon ottaen. Etäkäynnit eivät myöskään voi kokonaan korvata fyysisiä asiakastapaamisia, koska asiakkaalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää suhteita muihin ihmisiin.

Myös asumisessa tulisi nyt panostaa osallisuuteen, kuten Tuusulassa on ryhdyttykin tekemään Yhteisöllisen asumisen projektin puitteissa. Lain mukaan myös hyvinvointialueella on neuvonnassa kannustettava ikääntynyttä väestöä oman asumisensa ennakointiin ja itsenäistä asumista tukevien ratkaisujen toteuttamiseen.

Tärkeä osallisuuden muoto on vaikuttaminen yhteiseen päätöksentekoon esimerkiksi äänestämällä eduskunta-, kunta- ja hyvinvointialueen vaaleissa. Muita muotoja ovat toiminta päättäjänä eläkeiässä sekä kansalais- ja kuntalaisaloitteet. Eläkeläisjärjestöjen kuten senioriliiton ja paikallistasolla oman Tuusulan seniorit -yhdistyksemme edunvalvontatyö on tärkeää. Ikäihmisten neuvoston työ niin kunnassa kuin hyvinvointialueellakin tähtää meidän senioreiden etujen ajamiseen.

Tuusulassa on juuri nyt meneillään osallistuvan budjetoinnin äänestys. Moni meistä senioreistakin kuuluu oman asuinalueensa kehittämisverkostoon ja osa toimii asukaskehittäjänä Keusoten hyvinvointialueella. Asukasraateihin ja asukasiltoihin on osallistuttu jo pidemmän aikaa. Toisinaan osallisuusmahdollisuus annetaan erilaisten mielipidemittausten tai kyselyjen muodossa. Meidän senioreiden on vaikea hyväksyä sitä, että kyselyihin vastaaminen on mahdollista vain alle 80-vuotiaille suomalaisille.

Lopuksi on muistettava, että senioriyhdistyksemme toiminta antaa meille tilaisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen eli muiden samanikäisten ihmisten kohtaamiseen, juttuseuraan ja uusien ystävien löytämiseen. Tapaamisissamme saamme ajankohtaista tietoa ja kerhoissa voimme muun muassa liikkua tai keskustella kirjoista yhdessä. Moni seniori on liittynyt yhdistykseen tekemiemme retkien tai matkojen vuoksi. Kulttuuritapahtumat ovat meille tärkeitä.

Lopuksi on vielä korostettava, että senioriyhdistyksemme monipuolinen toiminta osallisuuden tarjoajana antaa Tuusulan kunnalle hyvän perusteen tarjota meille kokoontumistilat ja vuosiavustus.

Tuulikki Petäjäniemi

Maaliskuun kuukausitapaamisemme aiheena oli liikunnan merkitys ikääntyneiden hyvinvoinnille. Paikalla olivat Tuusulan kunnasta sekä liikunnansuunnittelija Sami Liehu että terveysliikunnan koordinaattori Maria Muinonen-Parkkonen. Heti alkuun Maria haastoi meidät istumaan oikeaoppisesti, pyörittämään olkapäitä, tarkistamaan ryhdin ja nostelemaan polvia pöydän alla. Keskeinen puheen viesti oli, että ei ole milloinkaan myöhäistä aloittaa liikuntaa, mutta sen lopettaminen on aina liian aikaista.

Sami Liehu oli paikalla vastaamassa kysymyksiin kunnan järjestämästä liikunnasta sekä kertomassa, että häneen saa ottaa yhteyttä aina, kun meistä jollakulla on kunnan järjestämään liikuntaan liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia.

Marian esitys ja sen aikana tehdyt tuolilta nousut ja käsien nostelut huipentuivat lopuksi käsiliikkeisiin, jotka tehtiin laulujen Oi Emma, Emma ja Saarenmaan valssin tahtiin.

Näin eläväistä esitystä meillä ei ole ennen ollutkaan.

Tuulikki Petäjäniemi

Seniorit haluavat olla kehittämässä Tuusulaa

Tuusulan kunnan kansliapäällikkö Virpi Sailas ja kehittämispäällikkö Heidi Hagman vierailivat Tuusulan seniorien kuukausitapaamisessa kertomassa kunnan kehityksestä.

Kunta aloitti uuden vaiheen historiassaan, kun sote-asiat ja samalla verotuloja noin 49 prosenttia ja valtionosuuksia noin 30 prosenttia siirrettiin valtiolle hyvinvointialueiden rahoittamiseksi. Ikäihmisiä kiinnosti, miten sote-palvelut nyt järjestyvät. Sailaksen mukaan yhteistyötä ja rajanvetoa kunnan ja hyvinvointialueen kesken tehdään jatkuvasti, ja esimerkiksi Hyrylään nousee lähivuosina uimahallin läheisyyteen hyvinvointikeskus, josta sote-palveluja saa. Myöskin muiden kylien lähipalveluita vaaditaan kehitettäväksi.
Tuusulan asukasmäärän kasvu vaatii myös monenlaisia toimenpiteitä.

Kuuma-kunnista Tuusulassa on ollut suurin väkiluvun kasvu viime vuonna, 665 asukasta eli 1,7 prosenttia. Sailas uskoo, että tällä vuosittaisella väestönlisäyksellä pystytään toteuttamaan myös suuret toteutumassa olevat investoinnit. Tuusulassa rakennetaan voimakkaasti. Parhaillaan nousemassa on kunnan historian suurin hanke monitoimikeskus Monio. Muitakin julkisia rakennushankkeita on suunnittelupöydällä. Varsinkin Hyrylän ilme muuttuu lähiaikoina uuden liiketalo/kunnantalon ja useiden uusien asuinkerrostalojen rakentamisen myötä. Viime vuonna Tuusulassa myönnettiin rakennuslupia noin 1000 asunnolle eli 47 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Asuntoja tarvitsevat myös eläkeläiset, joita halutaan kuntaan lisää, kun kunnalta siirtyi sotevastuurasitus valtiorahoitteiselle hyvinvointialueelle.

Yli 65-vuotiaita ennakoidaan Tuusulassa olevan vuonna 2030 yli 9400. Marraskuun ennakkotietojen mukaan tuusulalaisten palkkatulot olivat viime vuonna noin 950 miljoonaa euroa ja eläketulot 230 miljoonaa. Kunnallisveroa kertyi kunnan kassaan 189 miljoonaa, josta eläketuloista maksettujen verojen osuus oli noin 37 miljoonaa. Eläketulojen suhteellinen osuus todennäköisesti kasvaa tulevina vuosina.

Hagmanin mukaan ikääntyvien määrän kasvaessa kunta lisää voimavaroja ikääntyvien asumisen kehittämiseen sekä järjestöjen yhteistyöhön ja niiden toiminnan vahvistamiseen. Kunnan omaan yhdistysrekisteriin on ilmoitettu 246 yhdistystä. Näistä kahdeksan on eläkeläisyhdistyksiä.

Vilkkaassa keskustelussa esiin nousivat sote-palvelujen ohella joukkoliikenne ja esteettömyyskysymykset. Tärkeänä pidettiin kulkuyhteyksien parantamista Hyvinkään aluesairaalaan ja Helsingin keskustaan.

Yhteenvetona todettakoon, että seniorit haluavat omalla tietotaidollaan ja kokemuksellaan olla mukana kehittämässä Tuusulaa.

Teksti Kari Mäkelä, kuva Tuulikki Petäjäniemi

Kuukausitapaaminen keräsi taas tuvan täyteen senioreita Mäntymäelle olihan aiheena Venäjä ja Suomen turvallisuustilanne ja esitelmöitsijänä tunnettu historian tuntija Juhani Vakkuri.

Ennen kuin Vakkuri kertoi Ukrainan ja Venäjän historian vaiheista, muistettiin viime vuonna kuolleita seniorijäseniä. Annikki Luoma sytytti heille kynttilät ja Hannu Hartala lausui muistosanat.

Vakkuri aloitti alustuksensa J.K.Paasikiven luonnehdinnalla venäläisistä ”Ei venäläisiin voi luottaa, heillä ei ole moraalia”. Paasikivi esitti nämä ajatuksensa palattuaan keväällä 1941 rauhanneuvotteluista talvisodan jälkeen. Hän tarkoitti johtohenkilöitä.

Vakkuri kertoi, miten moninaiset vaiheet ovat nykyisen konfliktin taustalla. Historiaa tulee ymmärtää: ”Venäjä on aina ollut yksinvaltiaan johtama, alistava ja epäilevä vierasmaalaisia ja länttä kohtaan. Maata on aina hallittu pelolla ja sorrolla. Varallisuuserot Venäjällä ovat huikeat.”

Putinin mukaan Neuvostoliiton hajoaminen oli vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi. Sitä Putin nyt haluaa korjata hyökkäämällä Ukrainaan. Suomenkin Vakkurin mukaan kannattaa olla tarkkana Putinin etupiiriajattelusta. Nato-ratkaisumme on perusteltu.

Esitelmästä virisi vilkas keskustelu. Moni seniori on kokenut omakohtaisesti sodan vaikutukset.

Kari Mäkelä