Talvi-kevät 2020
Etäluento 2.6.2020
Ensimmäisen etäluentomme aiheena ikäihmisten terveys ja korona
Geriatrian erikoislääkäri Marja Manninen-Ollbergin oli määrä luennoida kuukausitapaamisessamme huhtikuussa. Korona vuoksi jouduimme peruuttamaan tämän tilaisuuden ja muunkin kevään ohjelman.
Tällä viikolla otimme kuitenkin vahingon takaisin ja järjestimme kaikkien aikojen ensimmäisen etäluennon jäsenistöllemme. Marja puheenvuoron otsikon muotoilimme nyt kuulumaan ”Terveyden ylläpitäminen iän karttuessa ja korona-aikana”.
Manninen-Ollberg painotti liikunnan ja monipuolisen ravinnon vaikutusta ikäihmisten toimintakykyyn ja sairauksien ehkäisyyn. Liikkeessä pysyminen ylläpitää lihasvoimaa, estää kaatumista ja ehkäisee aivojen toimintakyvyn heikentymistä. Fyysinen aktiivisuus on niin tärkeää, että maan hallituskin on nyt patistanut meitä ikäihmisiä ulos ja liikkumaan koronasta huolimatta.
Muistisairauksiin erikoistunut puhujamme korosti, että myös aivot tarvitsevat pitkäkestoista, säännöllistä ja riittävän haastavaa ”jumppaa”. Tämän tiedostaen olimme Tuusulan senioreissa siirtäneet muistikerhomme tehtävät jo maaliskuussa koronan vuoksi nettisivuillemme.
Marja Manninen-Ollberg nosti sosiaalisista suhteista ja niiden merkityksestä puhuessaan esiin läheisten ohella kerhot, harrastukset ja vapaaehtoistyön sekä järjestötoiminnan. Tässä oli muistutus meille senioreillekin siitä, kuinka merkittävää työtä teemme, kun järjestämme jäsenillemme yhteisiä tapahtumia, retkiä ja matkoja ja mahdollisuuksia yhdessä harrastamiseen.
Kevään aikana sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa on kehotettu välttämään. Erityisesti yksin asuvien ikäihmisten oma kokemus yksinäisyydestä on Manninen-Ollbergin mukaan saattanut lisääntyä. Joka tapauksessa kotona eristyksissä oleminen on vaikuttanut mielialaan. Tilanteen korjaamiseksi me seniorit olemme poikkeustilan aikana käynnistäneet jäsenillemme useita soittorinkejä. Ahkerimmat ovat vaihtaneet kuulumisia puhelimitse useita kertoja viikossa.
Yhdistyksemme hallitus suunnittelee nyt syyskauden toimintaa kuukausitapaamisineen, kerhoineen ja retkineen normaaliaikojen tapaan. Ensimmäisen etäluentomme onnistuminen lisäsi kuitenkin merkittävästi valmiuksiamme etätapaamisiin, jos normaalitoimintaan ei voitaisi syksyllä palata.
Tuulikki Petäjäniemi
Maaliskuun kuukausitapaaminen 5.3.2020
Onko senioreille kysyntää työmarkkinoilla - kysymykseen vastasi Tuusulan senioreiden kuukausitapaamisessa viime torstaina henkilöstöpalvelualan yritys Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, neljännen polven tuusulalainen Jokelasta.
Baronalla on nyt töissä noin 300 yli 63 -vuotiasta senioria, mutta Vanhala-Harmasen mukaan heitä saisi olla selvästi enemmän. Yhtenä esimerkkinä hän kertoi naishenkilöstä, joka aloitti 70 -vuotiaana marketin kassalla ja teki kaupassa monenlaisia muitakin työtehtäviä. Kymmenen vuotta kestänyt osa-aikainen työ päättyi 80-vuotissyntymäpäivän kakkukahveihin.
Kun Barona haastatteli 5000 eläkeläistä siitä, mitä mieltä he olisivat työssä käynnistä, 80 prosenttia ilmoitti kiinnostuksensa. Työelämän muututtua tarjolla on osa-aikatyötä tai projekteja, joissa työntekijä voi itse vaikuttaa työvuoroihinsa ja työviikkoihinsa. Vanhala-Harmasen kokemuksen mukaan pontimena osa-aikaiseen työhön hakeutumiselle voi olla esimerkiksi se, ettei eläke riitä entiseen elämäntapaan esimerkiksi auton pitämiseen tai matkustamiseen. Moni eläkkeellä oleva myös ajattelee, että välillä pitää päästä sienimetsään tai mökillä käymään.
Vanhala-Harmasen mukaan 63 vuotta täyttäneitä on työelämässä mukana noin 70 000. Tämä on luontevaa, koska ihmiset ovat aikaisempaa parempikuntoisia, virkeämpiä ja aktiivisempia sekä ajassa kiinni. Seniorit hyväksyivät innostuneita ajatuksen siitä, että ikänä 70 on uusi 50.
Eläkkeellä olevat ovat Vanhala-Harmasen mielestä työmarkkinoiden kermaa, koska he tekevät työtä innostuksesta eikä pakosta eivätkä opitut taidot ole mihinkään kadonneet. Eläke ei myöskään työnteosta vähene, jos ei saa kansaneläkettä. Verotuksen progressiota lieventää se tosiasia, että eläkkeellä oleva työntekijä saa sekä ansiotulovähennyksen että eläketulovähennyksen.
Senioreiden työssä käynti kiinnosti kuulijoita niin, että kysymyksistä ja kommenteista ei tahtonut tulla loppua. Yksi kysyjistä oli Risto Rämö. Useampia käsitä nousi, kun Vanhala-Harmanen kysyi, moniko tekee nyt eläkkeellä edelleen myös töitä. Muun muassa Seija Posio vastasi myönteisesti. Niitäkin löytyi, jotka ilmoittivat olevansa jatkossa halukkaita työtehtäviin. Tunnelmaa kuvasi se, että pari senioria jäi vielä kokouksen päätyttyäkin juttelemaan Minna Vanhala-Harmasen kanssa kaupan alan töistä.
Esitelmän jälkeen pidettiin yhdistyksen kevätkokous.
Tuulikki Petäjäniemi
Helmikuun kuukausitapaaminen 6.2.2020
Tapaamisemme aiheena oli Hyrylän keskustan kehittäminen, josta alustivat kunnan kiinteistökehityspäällikkö Hannu Kantola ja kaavasuunnittelija Jenni Aalto.
Erityisesti kiinnostivat Hyrylän torin paikalle suunniteltu palvelukeskus eli Prisma, erikoisliikkeet ja parkkipaikat. Lohduttava tieto oli, että torialue löytyy uudelta paikalta jatkossakin, tosin nykyistä pienempänä.
Omat toiveemme liittyivät linja-autoliikenteen sujuvuuteen ja linja-autoaseman tulevaan sijaintiin sekä aseman saavutettavuuteen ja turvallisuuteen.
Kehittämistyöltä odotamme esteettömyyttä ja liikkumisen sujuvuutta sekä selkeää viitoitusta. Keskustaan kaipaamme myös ilta- ja yöelämää ja kaiken kaikkiaan aktiivista toimintaa ja viihtymistä! Lissun kioski säilyy - se on hyvä!
Lue Keskarin juttu kokouksesta, klikkaa kuvaa!
Tammikuun kuukausitapaaminen 16.1.2020
Vuoden ensimmäinen kuukausitapaaminen aloitettiin perinteisesti muistamalle viime vuonna poisnukkuneita yhdistyksen jäseniä. Hannu Hartala kertoi henkilöiden taustoista ja Annikki Luoma sytytti kynttiät poisnukkuneelle.
Kuukausitapaamisessa kuulimme ennakkotiedoista poiketen puheenjohtaja Tuulikki Petäjäniemen puheenvuoron "Ikäihmiset voimavarana".
Hän kertoi, miten ikäihmiset eivät suinkaan ole yhteiskunnalle vain taakka tai rasite. Päinvastoin me olemme vahva apu ja ilo lastenlapsillemme, osallistumme aktiivisesti vapaaehtoistyöhön ja pyöritämme järjestötoimintaa. Moni toimii omaishoitajana. Merkityksemme kuluttajina näkyy jo markkinoinnissa. Talouden puolella eläkkeissä on isoja eroja, samoin varallisuudessa. Oma koti omistusasuntona on suurin sijoituksemme, mutta myös säästöjä eri muodoissa on melko paljon.
Lopuksi Petäjäniemi kertoi Tuusulan Ikäihmisten neuvoston työstä, kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoivasta sekä IKNEn niistä ja kunnan hyvinvointisuunnitelmasta antamista lausunnoista. Näistä aiheista ja varallisuuden mahdollisesta huomioonottamisesta ikäihmisten palveluita tarjottaessa nousi tapaamisessa vilkas keskustelu. Kotisairaalatoiminta sai tunnustusta.