Talvi-kevät 2021
Etätapaaminen toukokuussa 5.5.2021
Katso esitys, klikkaa kuvaa!
Kilpailukyky tarvitsee kiertotaloutta
Sitran teettämän kyselyn mukaan 57 prosenttia suomalaisista arvioi kiertotalouden olevan terminä melko tai erittäin tuttu. Vuonna 2018, jolloin tunnettuustutkimus tehtiin edellisen kerran, vastaava luku oli 46 prosenttia.
Näin kertoi Tuusulan seniorien kuukausikokouksessa vieraillut Sitran projektijohtaja Kari Herlevi. Sitra tekee kiertotalouskysymyksissä laajaa yhteistyötä myös kansainvälisesti.
Muutos on merkittävä ja Herlevi uskoo, että kiertotalouden tuntemus kasvaa edelleen, vaikka käsitteeseen liittyvät asiat ovat monimutkaisia.
Herlevin mukaan kansalaisten mielikuvissa kiertotalous yhdistyy edelleen vahvasti jätteiden, tavaroiden ja materiaalien kierrätykseen. Myös luonnonvarojen säästäminen yhdistetään kiertotalouteen.
– Kiertotalous muuttaa tapaamme omistaa ja käyttää tavaroita. Nykymenolla omistamme paljon lyhytikäisiä tavaroita, joiden käyttöaste on matala. Kiertotaloudessa omistamme vähän pitkäikäisiä tavaroita. Tavarat ovat kovassa käytössä uusien palvelujen avulla.
Kiertotalousajattelu on jo nyt synnyttänyt merkittävää yritystoimintaa. Esimerkkinä Herlevi mainitsi Valtran tehdaskunnostetut vaihdelaatikot, Swappien, joka myy kunnostettuja käytettyjä älypuhelimia uudenveroisina, ja Emmyn käytettyjen vaatteiden kaupan.
Vuonna 2018 neljänneksellä Suomen suurista yrityksistä kiertotalous oli suoraan tai epäsuoraan osana strategiaa.
Liiketoiminnan innovaatiot keskittyvät nyt etenkin energiatehokkuuteen ja jätteen määrän vähentämiseen.
Vilkkaassa keskustelussa seniorit muun muassa kyselivät, miten rakentamisen yhteydessä kiertotalous toteutuu. Miten talon purkamisessa syntyvä jäte voidaan käyttää uudelleen. Miten rakennuksien elinkaarta voidaan lisätä nopean purkamisen välttämiseksi.
Herlevi kertoi, että kansainvälisen tutkimuksen mukaan teräksen, muovin, sementin ja alumiinin kiertotalouden mukaisella uudelleenkäytöllä voidaan vähentää EU:n raskaan teollisuuden kasvihuonepäästöjä 56 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Kysymyksiä tuli myös siitä, miten muut maat suhtautuvat kiertotalousasioihin.
Kiinassa, USA:ssa ja Venäjällä tilanteet ovat vaihtelevia. Venäjällä esimerkiksi on ratkomatta kaatopaikkatoimintakin.
Kiertotaloutta tarvitaan ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Pariisin ilmastokokous oli yksi merkkipaalu kehityksessä. Nyt odotetaan ensi syksyn Glasgowin kokouksen tuloksia.
Kari Mäkelä
Etätapaaminen huhtikuussa 8.4.2021
Katso esitelmä - klikkaa kuvaa!
Senioreiden aiheena koronan vaikutukset hyvinvointiin
Koronan vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen olivat aiheena Tuusulan senioreiden etäluennolla viime torstaina. Luennoitsijana toimi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän integraatiojohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä. Aiheen kiinnostavuutta kuvasi se, että osallistujia oli senioreiden etäkokoontumisten ennätysmäärä.
Kariniemi-Örmälä kertoi koronaepidemian lisänneen yksinäisyyden kokemusta, kaikkein eniten yksin asuvilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitykset osoittavat myös, että ikääntyneille ei ole tarjottu tarpeeksi tukea epidemian aikana.
Seniorit ovat itsekin todenneet, että yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin on vähentynyt dramaattisesti. Kun tapaamisia on vältetty, puhelinsoitot ovat olleet tärkeä yhteydenpidon tapa. Samanaikaisesti kun suuri osa työssä käyvistä on siirtynyt etätyöhön, seniorit ovat ryhtyneet pitämään kokouksiaan etäyhteyksin.
Kariniemi-Örmälän mukaan taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet koko aikuisväestön osalta. Lisäksi toiveikkuus tulevaisuuden suhteen on vähentynyt. Koronaepidemia on myös vaikuttanut työllisyyslukuihin ja lomautettujen määrä on kasvanut. Ihmisillä on virukseen liittyen myös paljon huolenaiheita. Seitsemän kymmenestä on huolissaan läheisten sairastumisesta koronatautiin. Huoli omasta tartunnasta on myös yleinen.
FinSote 2020 tutkimus osoittaa Kariniemi-Örmälän mukaan, että Koronaepidemia on yli 55-vuotiaiden kohdalla vaikuttanut paljon siihen, että terveyspalveluiden hoitokäynnit mukaan lukien hammashoidon palvelut eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla. Tämä on totta myös Keski-Uudellamaalla. Osa viruksesta huolestuneista ikäihmistä on itse peruuttanut aikavarauksensa.
Keskustelussa seniorit kertoivat Kariniemi-Örmälälle tiukkaan sävyyn huolensa siitä, että Keusotessa ei ole saanut rokotusaikoja netinkään kautta. Tämä huoli viestii senioreiden halusta ottaa rokotus ja edistää siten normaalioloihin palaamista.
Tuulikki Petäjäniemi
Kunnallisvaalipanelli maaliskuussa 4.3.2021
Etäyhteyksin toteutettuun tilaisuuteen osallistui kuuden panelistin lisäksi 38 senioria, mikä oli etäkokoontumistemme ennätys. Panelistien, ehdokkaina olevien yhdistyksen jäsenten ja muiden osallistujien puheenvuoroissa tuli monipuolisesti esiin erilaisia kunnan päätösvaltaan kuuluvia asioita.
Osallistujia evästettiin lopuksi Tuusulan Ikäihmisten neuvoston vaaliteemoilla, jotka oli julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä. Puolueiden edustajina olivat Annina Nuutinen SDP, Tapio Tammilehto Kok, Tuija Reinikainen Tupu, Maritta Mitronen Keskusta, Eeva-Liisa Nieminen Vihreät ja Pasi Huuhtanen Perussuomalaiset. Ensimmäisen kysymysvuoron saivat kunnallisvaaliehdokkaina olevat yhdistyksemme jäsenet Seppo Hämäläinen, Pekka Laakso, Pekka Ruotsalainen, Risto Rämö ja Raimo Stenvall.
Muistiin merkitsi Tuulikki Petäjäniemi
Etätapaaminen helmikuussa 4.2.2021
HELMIKUUN TAPAAMISESSA to 4.2. valmiuspäällikkö Arto Taskinen Keski-Uusimaan pelastuspalvelusta opasti omatoimiseen varautumiseen.
Katso esitelmä, klikkaa kuvaa!
Etätapaaminen tammikuussa 14.1.2021
Arja Elovirran luennosta ”Mitä taide on”
Elovirran mukaan ensimmäinen taidenäyttely Suomessa pidettiin vuonna 1847, jolloin Helsingin yliopiston tiloissa oli esillä klassisten kipsiveistosten kokoelma. Silloin taiteeksi riitti klassinen suuntaus, vaikka työt olivat kopioita.
Seuraavaksi Kansallismuseossa oli esillä keskiaikaisia pyhimyskuvia, joita oli aiemmin lähestytty hartauden harrastuksen välineinä. Kun pyhimyskuvia siirrettiin museoihin, niitä alettiin katsoa taiteen tavoin ja historian välikappaleina. Elovirta esitti kuitenkin kysymyksen, olivatko pyhäinkuvat taidetta tilanteessa, jossa niitä pidettiin uskonnon ja Pyhän välikappaleina ja tuotettiin tilaajien tarpeisiin.
Sittemmin taide toimi vallan manifestaationa. Tilattiin kuvia hallitsijoista ja näitä kuvia piti kunnioittaa kuten hallitsijaa itseään. Muotokuvat tulivat suosituiksi vallasväen piirissä. Valtion historiaa ja identiteettiä kuvaava taide toimi puolestaan kansakunnan rakentajana.
Salonkiajattelun käynnistymisen jälkeen päästiin tilanteeseen, jossa taide ei enää ollut vain tilaajien katsottavissa vaan jokaisen oikeus ja mahdollisuus. Katsojan subjektiivinen havainto tuli mukaan. Luotiin myös hyvän taiteen kriteerit.
Moderni taide ei ole esittävää eikä näkyvää maailmaa kuvaavaa, vaan teos on omalakinen. Väri ja rytmi määrittävät teoksen ja sattuma korostuu. Modernia taidetta katsoessaan ihminen voi tuntea itsensä loukatuksi, jos hän ei ymmärrä, miksi jokin työ on taiteeksi hyväksyttävää. Voidaan kuitenkin kysyä, pitäisikö ymmärtää.
Monesti kuulee sanottavan, että apinakin pystyisi tämän tekemään. Silloin puhutaan ”taidon puuttumisesta”. Tapahtuu kyseenalaistamista siitä, miten taidetta voidaan arvioida tai mikä on hyvää taidetta ja jos taide ei ole hyvää, onko se taidetta ollenkaan.
Moni asia voi olla taidetta ja ihmisellä on oikeus valita, mikä häntä eniten koskettaa. Kotien taidetta Keravalla 2009 kuvasi töitä, jotka olivat tärkeitä juuri niille ihmisille, joiden kotona työt tavallisesti olivat.
Lopuksi Elovirta esitteli Sitran laatiman kaavion taiteen merkityksestä yhteiskunnalle. Sen mukaan taide ja sen omaksuminen tuottaa muun muassa sosiaalista hyvinvointia vähän samaan tapaan kuin senioritoimintakin.
Muistiin merkitsi Tuulikki Petäjäniemi